(edit 29.6.2012)
Tarkastellaan ensin Ocunin kolme mallia Tsekeistä.
Incubator, Dreamtime ja Dominator.
Incubator
Dimensiot 2,1 x 1m, eli pinta-ala enemmän kuin kaksi neliömetriä. Täyte kolme eri kerrosta. Massaa 8kg.
Pädin saa rullalle hyvin kompaktisti, joten metsässä rymyäminen on helppoa. Uskoisin myös fillaroinnin olevan melko miellyttävää pädi selässä. Incubin 10 cm on riittävä paksuus hennoille konttorirotan nilkoille.
Dreamtime
Lähes samat dimensiot kuin kuin inkussa: 2m x 1m. Paksuus 9 cm. Kolme eri kerrosta PE vaahtista. Paino 7,7 kg.
Näppärä yksityiskohta on tasku, jonne saa kenkämaton piiloon. Tosi tarpeellinen sadepäivien jälkeen, kun boulderin juuri on vielä kostea. Saahan sinne myös läppärin tai taskumatin sujautettua, kun roadtrip jatkuu.
Dominator
Dimensiot 1 x 1,32m tai 2m x 66cm. Dominaattorin muotoa pystyy nääs vetoketjulla muuttelemaan, siitä plussat. Vetoketjun luulisi kestävän kovempaakin paukutusta. Paksuus jyhkeät 14cm ja massaa 5,4 kg.
Naksu näytti diggaavan Dominatorista, eikä ihme, koska siinä on käytetty FTS-Absorption Block rakennetta, jonka pitäisi jakaa voima smuutisti.
Jos näistä kolmesta pitäis valita, mun valintani olisi todennäköisesti Dreamtime tai Dominator. En kuitenkaan tykitä haiboolsseja useasti, joten Dreamtime taco-optiolla olisi todennäköisesti mun uusi kaveri. Boulderoin melko usein yksin ja siihen hommaan kannattaa valita pidempi matto. Toisaalta, jos ajatellaan, että kiipeilyporukassa olis kolmella jätkällä dominaattorit tai vastaavat, ni kyllähän se ois melko loordin elämää louhikossa.
Käy katsomassa lisää valmistajan sivuilta: http://www.ocun.cz/en/products/crashpads.html
Siellä on kolme muuta Ocunin mallia, jotka eivät olleet tässä mukana. Esim. Ocunin Moonwalk: paino 4,9 kg, joka voisi sopia ihan hyvin aloittelijalle.
Tässä näkyy futuristinen FTS-täyte alá Dominatõr.
Kuvassa kolme mallia, joita kävin hieman räbläämässä Camussa. Taattua laatua beedeeltä. Edustalla Impact, takana legendaarinen myyntihitti Dropzoze, oikealla Satellite.
Impact
Taittuu näppärästi kasaan kuin voileipä. Aika kevyt = 4,3kg.
Dimensiot: 1m x114m. Paksuus 10cm. Vaikutti olevan ok tuote, mutta mitä muutakaan BD:n vehkeeltä voi odottaa. Värikin on tollanen mukavan keltaoranssi.
Dropzone
Jostain syystä yksi ehkä yleisin pädi. Miksiköhän? Luotettava koppakuoriainen. Ei liian iso, ei pieni kään ja jämäkkä. Just hyvä. Massaa 4,75kg. Dimensiot 104cm x 122 cm ja 9cm. Monesti olen itse harkinnut tämän ostamista. Pädi on syönyt kahta eri paksuista ja sorttista vaahtomuovia, kuten taisi olla Impactinkin kohdalla.
Franklin teki ennen droppareita, niitä aitoja. Tässä yksi arvostelu lisää dropparista, joka tuli vastaan. La Marie Rosella testattu, oliko ihan pakko?:D
Yritin selvittää alkuperäisen täytettä, mutta tulos oli melko laimea:
- Two-layer high-density foam (closed cell foam on top, open cell beneath).
ja
- 2 Foam Layers- top 1" Dense closed cell; bottom 2.5" Open Celled Foam
Nykyinen BD:n sivuilta: 9 cm (3.5 in) thick: 25 mm (1 in) closed-cell PE foam on top, 65 mm (2.5 in) high-compression PU foam on bottom (Näkyy kuvassa)
Eli ero voisi selittyä sillä, että alkuperäisessä (Franklin) käytettiin pelkästään kovaa vaahtoa (high density foam). Jos joku viitsiii kurkistaa oman pädinsä sisälle ja postata kuvan vaahtomuovista, en pistä pahakseni. (aki.hassinen at gmail.com), voisin laittaa sen tähän vertailun vuoksi.
Satellite
Pieni 89 x 104 cm ja 7,5cm paksu. Mutta paino vain 2,7kg.
Tacotyyppinen ratkaisu. Vaikutti varsin ohuelta ja pieneltä normaaliin/raskaaseen käyttöön. Se ehkä toimisi lapselle tai juniorille, joka ei pysty kantamaan Mondoa, mutta haluaa olla touhussa iskän ja äiskän mukana. Joidenkin kohdalla ajankohtaista, jos tykkää lisääntyä. Fontsussa perheboulderointi on arkea.
Satelliitti nimi viittaa varmaan siihen, että se lätkäistään hanurin alle, josta se "satelliitti" ammutaan kohti toppia ja isommat pädit siihen kruksin alle, johon se köriläs rysähtää. Römps!
Lisää DB:n sivuilta: http://www.blackdiamondequipment.com/en-us/shop/climb/bouldering/
Mountainshopissa oli myynnissä Rock Empiren rieska.
Stage
Hassu nimi. Stagelle on päästävä!! Tiedän, että tarkoituksella jätin hinnat pois kaikista muista malleista, koska valuutat keikkuu tällä hetkellä ylös ja alas, mutta nyt teen poikkeuksen. Mielestäni 130€ pädistä ei ole ollenkaan paha. Eihän se ole kuin jättää välistä yksi sauna-baari-taksi-ilta ja se on siinä! Tää hintaluokka miellyttää opiskelijoita ihan varmasti. Leo Määttälän mukaan myyvät kuin häkä.
Dimensiot avattuna 129 x 105cm ja paksuus 9 cm. Paino 5,5kg.
Jos oikein ymmärsin, Rock Empire ei tee muita malleja, joka voi vaikuttaa myös tuotteen hintaan. Btw, usko tai älä, valmistajan sivuilla lukee "bouldermatka" stagen kohdalla.. http://www.rockempire.cz/product/bouldermatka-118/
RE on tursottanut kolme eri kerrosta vaahtomuovia kakun sisälle. Ja noi ei ole rintisikat tossa pädin kulmalla, vaan kiinnityshärdelli. Pädi menee kompaktisti voileiväksi selkään, ei taco. Varmasti ihan toimiva, onhan ne tsekit kiivenny jo satoja vuosia, joten uskon tuotteen toimivan. Miten pitkään pädi pysyy jämäkkänä, sitä en tiedä.
Vinkit
Mun vinkit ensimmäisen pädin ostajalle ovat:
1) Testaa miten pädi istuu selkääsi. Testaa selkäviilekkeet. Osat saa olla miellellään metallia. Muovisoljet ja klipsut menee paskaksi maastosaappaan alla.
2) Jos olet luonteeltasi enemmän yksin kiipeilevää sorttia, lonely raider, silloin ehkä kannattaa hankkia pidempi pädi esim. Incubator, joka on hyvä kun kiipee yksinään matalaa travea.
3) Jos olet enemmän rämäpää ja saat kiksit galaksien välisistä lennoista, ota paksuin mitä löytyy. Se antaa myös henkistä kanttia enemmän kuin postimerkki. Tai sit kaks 10cm pädiä.
4) Jossain vaiheessa haluat lähteä reissuun boulderoimaan ja hieman "nautiskelemaan" elämästä. Vaasa, Kirnut, Fontsu, Affis.. Kannattaa miettiä miten pädi toimii reissussa, miten sitä saa roudattua Pariisin metrossa, kantokahvat ym. Lisäksi millaista maastoa destinaatio pitää sisällään. Väittäisin, että Fontsussa pärjää melko ohuellakin lätyllä. Oikea pelimies vaan lyöttäytyy fransujen jengiin Bas Cuvierissä. Kunhan raha riittää sätkään, punkkuun ja patonkiin, nii kaikki on ok. Pädi toimii makuualustana ja tacon sisällä kulkee enimmät rojut.
5) Mittaa autosi tai isäsi auton takakontti ennen ostopäätöstä. Vaikka Mondo on mahtava kaveri metsässä, se ei välttämättä mahdu fiatin kyytiin.
6) Pädi on loistava alusta myös nukkumiseen / hätäsänky kämpille sammuville frendeille, tsekkaa riittääkö pituus.
7) Taco-mallin sisään saa makarit ja muut kamat, repun voi jättää kotiin. Tätä on tullut toitotettua useempaan kertaan, juu.
8) Mikä tahansa pädi on parempi kuin pelkkä telttapohja.
9) ei mielellään alle 10cm, ja kaupassa sen on tunnuttava melkein kovalta. Kuulostaa härskiltä, mutta näin se vaan on.
10) Go for high density foam. Period.
Epilogi
Kerrottakoon vielä loppuun, että mulla on ollut käytössä tsekkiläinen http://www.pad.cz/fatman.htm pädi. Käytetty viis kuus vuotta. Kesät ja muutamana talvenakin. Mahtuu millilleen auton takakonttiin (Golf), mikä on erinomainen speksi. Ero hyvän ja erinomaisen pädin välillä on täyte ja siitä kannattaa maksaa. Huonompilaatuinen täyte lörtistyy nopeammin, kun sitä tallotaan. Loogista. Näin kävi myös fätmänille, jossain vaiheessa varmaan tungen lisää täytettä pädin sisuksiin (lue: vahat telttapohjat). Pointti on: jos ei tipu, ei tarttee pädiä.
Jos vielä jaksat lukea ja olet hankkimassa pädiä, tsekkaa nämäkin:
http://www.outdoorgearlab.com/Bouldering-Crash-Pad-Reviews
http://www.indoorclimbing.com/crashpads.html
Kirjoita toki oma käyttökokemuksesi omasta pädistäsi kommenttina. Lukijat arvostavat. Kiitos!
Tässä rohkaisuksi ja malliksi saatuja kommentteja ja käyttökokemuksia:
Tero, Turku
No mutta jos asiaa haluat niin kokemuksia iteltä löytyy jopa 3 pädiä tällä hetkellä. Laitetaan tähän nyt vähän turinoita mitä nyt alkuun tulee mieleen.
Onhan siinä kokoa, mutta jossain kohtaa tuo pituus aiheuttaa vaikutelman, että se pädi olis kauhean kapea? Eikeastihan se ei voisi olla yhtään leveämti, tai sitä ei saisi Octavian tavaratilaan
Pädi tuntuu tukevalta ja tasaa hyvin alla olevia epätasaisuuksia, ainakin jos vertaa sitä vanhaan PAD:n Fuseen, jos nyt oikein mallin muistan.
Hyvät: jämäkkä, ei saumoja keskialueella, kantoviilekkeet on tuntunu vielä hyviltä, maata vasten oleva pinta on vettä hylkivää matskua.
Huonot: sisälle ei saa pakattua kamoja, pädin päissä saumat, nämä tosin saa kiinnitettyä niin, että pysyvät auki.(en osaa oikein selittää tuota)
Hyvät: kamaa saa sullottua sisään, aika iso.
Huonot: pehmeä, sauma keskellä(vaikkakin viistottu), maata vasten oleva kangas kastuu
Sitten löytyy vielä Wild Countyn Touchdown Pad,(100cm x 90cm x 9cm) tämä menee kyllä naurettavan pieneksi jos sitä ainoana käyttäisi, mutta toimii hyvin tasoittamaan maastoa isomman pädin alla tai sitten helposti kannettava köysireittien lähtöalustana. Pädi on melko kova ja taittuu keskeltä kahtia.
Hyvät: kevyt, pieni
Huonot: pieni, sauma keskellä,sisälle ei saa pakattua paljoakaan kamaa(ja ne voi tippua pohjasta läpi)
3.6.2012 Tero Välimaa
Bone, Tampere
Mun kautta aikain ainoa oma pädi on Franklinin dropzone, joka siis nykyään on BD:n tekemä. Siinä kun tehdas vaihtoi omistaja, niin huononsivat noita kiinnitysremeleiden matskuja ihan kunnolla, joskin ymmärtääkseni ovat virheensä korjanneet. Minusta edelleen tuo dropzone on ainoaksi pädiksi paras. Sitten jos omistaa useamman niin joku isompi kaveriksi.
Firmalla oli muutama Millet, olivat aika heppoisia materiaaliltaan.
----------------
Tässä talven kiipeämättömyyden jälkeen on hyvä palata asioihin jotka merkitsevät kiipeilyssä, mikä pädi rokkaa ja mikä on paska. Ei vaan, onhan se ihan fiksua ostaa pädi joka toimii niin ei mene hillot hukkaan. Vuosien saatossa on tullut kokeiltua pädiä jos toistakin. Mitään tieteellistä tutkimusta en ole, enkä aio harrastaa vaan lähinnä kirjoittelen mielivaltaisesti mitä mieleen tulee. Ensimmäinen pädi jota käytin oli kaksi 30x30 cm kokoista telttapatjan palasta, tunnettiin myös kirnujen vakio pädinä. Hyvyyttä siiinä oli kannettavuus, huonoutta kaikki muu. Eka oikea pädi johon pääsin laskeutumaan naamalleni oli aito ja oikea Dropzone, se Franklinin tekemä. Lyhyesti ja ytimekkäästi, kestää vaikka ydinsodan. Loisto matto.
Seuraavaksi tein persaukisena tuttavuutta Ocunin pvc-päällysteiseen pädiin joka aukesi myös makuualustaksi. Muuten ihan hyvä pädi, mutta pvc pinnoite ja lumihanki ei sovi yhteen.. veikkaan että se on jopa maailman ainoa asia jossa ei ole kitkaa... Melkein katkastua molemmat kädet ja 2vko kiipeilytauon jälkeen pääsi Ocunini eläkkeelle ja varapädiksi. (Revenneet palaset löytyvät vieläkin keivin nurkasta, eli sinänsä pitkäikäinen pädi) Seuraavaksi siirrytiinkin Milletin huoviin... Noin putoamis ominaisuuksiltaan ihan hyviä kamppeilta, mutta joka toinen sauma repesi aika äkkiä. PADin pädiä tilalle, silloiset dropzonen kopiot olivat aivan liian pehmeitä, tuunaamalla sai ihan jees kamppeita, en muista niiden kohtaloa, hylkyyn kuiten ovat menneet. Padin Runway... Eka iso pädi mihin tein tuttavuutta.. aluksi oikein mukava tippua, ihan ok kantaa paitti märkänä sitä ei kanna Tony Halmekaan. Kyseinen pädi pehmeni niiiin paljon, että se elää nykyelämässään nukkuma-alustana autossani ( siihen se on ihan loistava). Kestävä se kyllä on ollu, kun on vieläkin ehjä.
Tieten on tullut pikatestattua jos jotakin pädiä, mutta ainoa mitä niistä on jääny mieleen on että ilmalla täytettävät pädit on perseestä ja niistä kimpoilee enemmän kuin adhd muksu piri päissään pomppulinnassa. Nykyinen ja meikän ultimate feivoritti pädi on Moonin Saturn ? No se iso kuitenkin. Sopivan kokonen, hyvä ländätä ja selkäänkin istuu. Myös keväällä ei tarvii märistä paskasesta selästä kun se aukiaa sillein nurinperin... muutenkin nuo Taco mallit on vaan parempia. Mooni on ollut messissä nyt 2-3 vuotta ( ei pysty muistaa) ja toimii kun junan vessa. Paras pädi so far mitä mie olen kokkeilu. Siinäpä meikän ajatukset pädien maailmasta, tärkeintä on toki kiivetä ja kovat jätkät ei ees tarvii, luuserithan net tippuu. Jälkiviisaana voin tarjota pädeihin liittyvää muisteloa Fontsusta. Legendaarinen Jo Montchaussé kiipesi sellasta haikkaria ja hänelle pädiä tarjotessa, mies huuteli vahvalla ranskan murteella reitiltä " No no... you know my bones..." Eli kun oot yli 65 ei tarvii pädiä, kun ei voi pudota kuitenkaan...
4.6.2012 - Musti
-------------------
Jarmo, Helsinki
Dropzone on ollut pitkän aikaan Se crashpad. Nykyään sitä valmistaa Black Diamond, mutta alun perin se oli yrityksen nimeltä Franklin Climbing. Kaikki vanhat parrat muistavat vanhat Dropzonet. Vaaleansininen kangas, kaksi kangasläppää, sivulla ja alhaalla. Kesti isältä pojalle ja rokkaa vielä samasta syystä tänä päivänäkin…
Black Diamond osti Franklinin vuonna 1998. Pikkuhiljaa vuosien saatossa BD muutti designia hieman. Vaihtoi kaksi läppää yhdeksi, joka rikkoutui aina liitoskohdasta. Homma kuitenkin toimi. Vaahtomuovi kesti ja kaikki oli hienosti.
Muistaakseni vuonna 2010 BD uudisti pädinsä sellaiseksi tummansiniseksi. Pohja muuttui kumisemmaksi ja sattumalta vaahtomuovit alettiin tilata "jostain kaukaa". Pädin vaahtomuovit muuttuivat ohuenohuiksi lisuiksi muutaman kuukauden käytön jälkeen.
Tällöin ainakin allekirjoittanut aloitti taistelunsa tuulimyllyjä vastaan. Niin varmaan moni muukin muualla maailmassa. Kaksi vuotta väännettyä BD on vaihtanut taas vaahtomuovinsa parempiin ja lähettänyt jopa ensimmäisen korvaavan vaahtomuovisatsin niille, jotka saivat huonolaatuiset vaahtomuovit.
Mutta aivan kuten Black Diamondille kirjoitinkin:
"If you want to regain your state as state-of-the-art pad manufacturer, you have tough times ahead. But if you want to stop selling crash pads you are going absolutely right direction."
Eli nyt vaahtomuovit ovat taas paremmat, mutta haluan ensin saada yhden pädin hajotettavakseni, että voin sanoa, että Dropzone on entisensä...
Black Diamond osti Franklinin vuonna 1998. Pikkuhiljaa vuosien saatossa BD muutti designia hieman. Vaihtoi kaksi läppää yhdeksi, joka rikkoutui aina liitoskohdasta. Homma kuitenkin toimi. Vaahtomuovi kesti ja kaikki oli hienosti.
Muistaakseni vuonna 2010 BD uudisti pädinsä sellaiseksi tummansiniseksi. Pohja muuttui kumisemmaksi ja sattumalta vaahtomuovit alettiin tilata "jostain kaukaa". Pädin vaahtomuovit muuttuivat ohuenohuiksi lisuiksi muutaman kuukauden käytön jälkeen.
Tällöin ainakin allekirjoittanut aloitti taistelunsa tuulimyllyjä vastaan. Niin varmaan moni muukin muualla maailmassa. Kaksi vuotta väännettyä BD on vaihtanut taas vaahtomuovinsa parempiin ja lähettänyt jopa ensimmäisen korvaavan vaahtomuovisatsin niille, jotka saivat huonolaatuiset vaahtomuovit.
Mutta aivan kuten Black Diamondille kirjoitinkin:
"If you want to regain your state as state-of-the-art pad manufacturer, you have tough times ahead. But if you want to stop selling crash pads you are going absolutely right direction."
Eli nyt vaahtomuovit ovat taas paremmat, mutta haluan ensin saada yhden pädin hajotettavakseni, että voin sanoa, että Dropzone on entisensä...
Tossa vielä kuvat.
Eka on se vanhin (ja paras) malli.
Toka on se uusin (ja huonoin).5.6.2012 Jarmo Annunen
----------
Rami, Tampere
Piti kirjoittaa sulle eilen, mutta nukahdin. Mä oon aika huono arvosteleen pädejä. Franklin ja ensimmäiset erät DropZonesta on parhaita mitä on koskaan tehty. Kaikki muut lässähtää aika nopeasti. BD vaihto tälle vuodelle täytettä. Aika näyttää miten kestää. Viime vuotinen oli aika surkea.
Padin padit ok uutena, mutta lässähtää.
Mooni on ihan mukava, ehkä yksi parhaita tällä hetkellä markkinoilla olevia. Tuntuu kestävän hyvin ja materiaalit on ihan ok.
Ocunin nykyiset ei vakuuta. Kenno pädin sisässä ei voi olla kovin pitkäikäinen. Tuntuu varmasti hyvälle uutena, mutta entäs vuoden päästä kun muovi ei enää palaudukkaan?
Edelridin pädit on ihan mielenkiintoisia. Varsinkin se iso. Olikohan Crux. Tuntuu hyvälle ja ei ole saumoja jos heittää kivikkoon.
DMM tuntuu olevan kaikilla briteillä sattuneesta syystä
Kaiketi ihan ok pädejä ja hinta kohdillaan kaikkialla muualla paitsi suomessa.
Snappia näkee kaikilla ranskiksilla koska on halpa ja ranskalainen. Kuulemma aika paskaa kamaa, mutta näistä ei ole tuntumaa.
Tässä oli aika fiilispohjalta. Boulderointihan on tunnetusti perseestä eikä kukaan tee sitä muuta kuin köysireeninä. Vai miten se meni?
Rami Valonen, Tre
5.6.2012
-------
edit 29.6.2012 Kiitokset kaikille, jotka ovat kommentoineet!
Piti kirjoittaa sulle eilen, mutta nukahdin. Mä oon aika huono arvosteleen pädejä. Franklin ja ensimmäiset erät DropZonesta on parhaita mitä on koskaan tehty. Kaikki muut lässähtää aika nopeasti. BD vaihto tälle vuodelle täytettä. Aika näyttää miten kestää. Viime vuotinen oli aika surkea.
Padin padit ok uutena, mutta lässähtää.
Mooni on ihan mukava, ehkä yksi parhaita tällä hetkellä markkinoilla olevia. Tuntuu kestävän hyvin ja materiaalit on ihan ok.
Ocunin nykyiset ei vakuuta. Kenno pädin sisässä ei voi olla kovin pitkäikäinen. Tuntuu varmasti hyvälle uutena, mutta entäs vuoden päästä kun muovi ei enää palaudukkaan?
Edelridin pädit on ihan mielenkiintoisia. Varsinkin se iso. Olikohan Crux. Tuntuu hyvälle ja ei ole saumoja jos heittää kivikkoon.
DMM tuntuu olevan kaikilla briteillä sattuneesta syystä
Kaiketi ihan ok pädejä ja hinta kohdillaan kaikkialla muualla paitsi suomessa.
Snappia näkee kaikilla ranskiksilla koska on halpa ja ranskalainen. Kuulemma aika paskaa kamaa, mutta näistä ei ole tuntumaa.
Tässä oli aika fiilispohjalta. Boulderointihan on tunnetusti perseestä eikä kukaan tee sitä muuta kuin köysireeninä. Vai miten se meni?
Rami Valonen, Tre
5.6.2012
-------
edit 29.6.2012 Kiitokset kaikille, jotka ovat kommentoineet!
Mä voisin lisää pari pointtia vielä tähän soppaan.
VastaaPoistaMulla on ollut 4 eri pädiä, 2 niistä oon myynyt eteenpäin (halvalla) ja 2 omistan edelleen. Ekana oli Ocunin joku, ei voi muistaa mallia, se perus. Siinähän oli jalkamatto ja muoviset kiinnittimet. No ne kiinnittimet hajos kaikki yks kerrallaan, osa muovin kohdalta ja osa irtos kankaasta. Ite pädi meni kans pikku hiljaa lyttyyn vaikka siinä oli taitoskin jo valmiina, hullua. Se jalkamattoa, teoriassa ihan kiva idea mutta välillä se katos kokonaan ja välillä niitä oli siellä pädin välissä 2 kappaletta (?!). Inhoon paskaa tavaraa joten "annoin seuraavalle".
Sit hankin Dropparin, tää oli niitä juuri ennen uuteen tumman siniseen siirtymismalleja. Kavereilta kuullu hyvää niiden kappaleista mutta tää mun oli kyllä aivan ruoska. Vähän kaikki kiinnikkeet repes ja tacon kohalta se meni aivan lyttyyn. Voisin täs välis huomauttaa että mä oikeesti pidän kamoistani hyvää huolta ja nää ei ollu missään vesisateessa vaan lähinnä sisällä odottaa niitä harvoja boulderpäiviä. Laitoin taas kiertoon kohtuu hintaan.
Sit mä vähän niinku päätin et nyt lähtee creme de la creme ja hankin niin Saturnin ku Warriorinkin (Moon). Ei oo tarvinnu katua, noi vehkeet rokkaa. Paksut, kovat, pitää muotonsa etc. Jos nyt jotain pitää arvella niin sitä että kun minä ainakin säilytän pädiä "suorana" sisällä niin sen saaminen kasaan on aika homma aina Moonissa koska se ei oo menossa lyttyy ja se taas laittaa aika paljon vetoa aina noille soljille joka kerta, että kestääkö ne tästä ikuisuuteen ne soljet. Ohan ne hullun vahvan tuntuset mutta ku edellisissä on paljon pienemmälläkin vedolla soljet lähteneet irti kankaasta.
Noista BD:n uusista pädeistä, Satellite ja Droppari, voisin huomauttaa niissä sellaisen hyödyn että ne on aika kevyitä ja muodoltaan sillai kivoja että niiden sisää saa köysikamat. Pari Etelä-Suomen kovaa köysimiestä tapsuttelee aina köysikamat pädin välissä kaltsille. Ensi kikatusten jälkee kaikki totee et siin pädillä on itseasiassa aika kiva makoilla yrkkien välissä ja köydenkin saan kivasti siin päällä pysymään. Kaikkee sitä kuuleeki!!
Hey Aki! :)
VastaaPoistaI thought of writing in Portuguese, but I figured you wouldn't understand... :P
I have a Ocún Dominator and a Beal Big Air Bag. I like both, but as i twisted my ankle for 3 times, I feel more safe with the Ocún.
With the Ocún e feel like I can fall or jump from the height that I want without feeling the impact and hurt my self again. It's really firm and solid!
Cheers,
Moroo!
VastaaPoistaHyvää aloitetta jälleen. Sen verran voin keskusteluun lisätä, että itsellä ollut Dropzone varmaankin nelisen vuotta ja on säilyttänyt ominaisuutensa hyvin. On sitä joskus käytetty jopa patjana kaverin lattialla. Ranskan metroissa aiheutti hieman hämmennystä, mutta varsin hyvin saatiin ruuhkametroihin mahtumaan.
BD:n Mondo sitä vastoin oli keskitaitoksensa takia hieman ikävä, koska onnistuin taittamaan siihen nilkkani pudotessani vain noin metrin korkeudelta.
Ocunin mallistosta varmaan ottaisin Dominatorin, koska siinä makoilu tuntui leppoisalta:)
Morjens
VastaaPoistaVaikkei ole kokemusta kuin parista BD:n pädistä, mielestäni oma Edeliridin Mantleni on toiminut hyvin. http://www.edelrid.de/en/sports/products/crash-pads/mantle.html
Sinä on sama vetskarijuttu kuin tossa Dominatorissa, ja pari kertaa on tullut käytettyäkin pidempänä versiona. Ja jos tarve on pädillä nukkua, tommosellahan se onnistuu. Kiinnikkeet on metallia, täyte jämäkkää ja hintakaan ei kauheen paha ole. Lisäksi siihen tulee sitstarttialusta mukaan, jota tarttee kyl melkein aina. Ja eikä siinä vielä kaikki, pädissä ja ss-alustassa on tossujen puhdistumatto. Seuraava pädihankintani onkin ehkä Edeliridin Crux.
Mulla on käytössä Edelridin Crux. Jämäkkä tacomalli, taitetaan kolminkerroin. Ei hirveän paksu mutta ei ole vielä nilkat räsähtäneet. Cruxin päälle laitettavaa telttaa en ole aikeissa ostaa, mutta sellaisenkin ovat väsänneet.
VastaaPoistaLätäkössä uittamisen jälkeen selkää vasten tulee tietty märkä pohja, muuten ei valittamista.