Saksa. Tuo maa, jossa makkaran ja oluen vuosituhantinen liitto jatkaa eteenpäin vahvempana kuin koskaan. Ja autobaanalla saa pistellä urku auki sen mikä mersusta lähtee, ja sehän lähtee. Ylivoimakkaat reaktiot kuuluvat myös asiaan tyyliin: Shaisseee!!!! Ja ne sämpylät, ne vasta herkkua on. Berliinin synonyymi voisi hyvinkin olla Schrippe. No joo, meidän reissun perimmäinen tarkoitus oli sukuloida ja nähdä tuttuja, mutta kerkesin silti hieman lähettämään.
Kiva lomareissu, vai sanoisiko, että kiertue. Pääsi palautumaan, vaikka siihen ei ollut mitään tarvetta.
Berliinissä käväisin tutustumassa Magic Mountainin halliin. Muuta pahaa en keksi mestasta, kuin hinta=14e. Että jos ton hallin takia oot menossa Berliiniin, ni ei kannata, Salmis on parempi. Mutta MM on auki 24:00 asti, joka on aika kova veto. Kun rullailin Gesundbrunnenin metroaseman portaat ylös, hiipi dejavuu tyyppiset fiilikset hitaasti cortexista. Miehän oon ollu täällä.. Ja olinkin, koska vuosia aiemmin käväsin pikaisesti bunkkeriköysimestan grafittilistoilla sutimassa. Magic Mountain on siinä ihan vieressä. Bunkkerikiipeily on ihan hyvää toisen maailmansodan aikaisen betonin kierrätystä, mutta hallissa saa paremmat tehot irti.
Kiipesin Danielin kanssa, paikallinen tyyppi, jota en tietenkään ollut ennen tavannut. Päättelin täysmustasta köydestä ja napakoista forkuista, että tän täytyy olla tekijämiehiä. Eikä se arvaus menny pieleen. Siinä aloteltiin tunnustellen liian helpolla vertillä. Daniel-dude halusi köysipelon takia ottaa ihan himo pitkiä pannuja.. no mie annoin pojalle sitä släkkiä sitte.. dynaamisesti.. ja hyvin mies lensi. Joka reitin viimenen klippi klippaamatta. Respect. Siinä strutsien lomassa mietin, että miten jäbällä voi olla mitään pelkoa enää, jos 7-10metriä tyhjää ilmaa ei tunnu missään, ehkä juuri sen takia. Eiks se riitä, että klikkaa muertomoodin päälle ja keskittyy vain siihen otteeseen jota puristaa.. hä?
Magicmountainin UIAA-meininki tuotti aluksi päänvaivaa, varsinkin kun halli tuntu hieman softisti greidatulta.
Jos muistan oikein, jokainen reitti meni saittina aina kuusbeehen asti (UIAA 7).
No melkosen softi sekin oli. Tossa kuvassa Heike suuntaamassa kruksiin. Mulla kerran pomppas jalka irti klipin aikana, just ennen tota muuvia, mutta sain pidettyä homman kasassa. Näin jälkeen päin harmittaa kun ei tullut videolle, siinä ois ollut sitä kuuluisaa potentiaalia. Ihmettelin vaan hetken, miten tää on mahdollista?? Nopea vilkaisu jalkkikseen.. ihan paska.
Berliinistä siirryttiin Frankfurtin huudeille, mikä sinänsä ei ole mitään kiipeilyherkkua. Parhaat mestat alkaa siellä Stutgart, Nurnberg, Mynssen sektorilla =
Frankenjura. No eipä hätäillä. Pienen netti- ja toposkuuppailun jälkeen sain beetat, että Lorsbach voisi olla jees. En ollut ennen käyskennellyt liuskekivellä, tosin tää oli enimmäkseen louhittua, mutta mitäs siitä. Mieluummin sitä tällänen lähes satakilonen jätkä kiipee ku kommandomeiningillä jotain spreijattua bunkkeriseinää.
Sama homma. Viikko leipää, makkaraa ja kaljaa takana. Ei jostain syystä tarvinnut vetää isoa aamupalaa ennen settejä. Myönnän, että hieman kateellisena kattelin jotain Horstia, joka söi suklaakeksejä liidien välillä. Mulla kun oli eväänä anopin tyrkyttämä bansku ja sekin meni osittain hamstereille, kun laitoin epähuomiossa sen repun viereen kivikkoon. Näläkäsiä pikkuelukoita mestoilla ku järsivät toisten banaanit. Jostain syystä tästä mun lounaasta tuli light-versio.
Alottelin flässsäämällä jotain vitosta, 6a+ Os meni vituralleen aamukankeuden ja makkaramahan takia. joojoo, seliseli. Tyrin vaan sekvenssin, väärä käsi, väärä jalka. Ennen näitä settejä kiipesin ulkona vissiin jotain puoltoista kuukautta sitten, joten siihen nähden ihan ok. Lomameininki muutenkin. Ei ollut lähetyspainetta.
Joku Eddie oli käyny pulttaa khuulin linjan.. ja sitä se oli, en tuossa vaiheessa vieläkään luottanut itteeni, että 7- UIAA ois kruisailtu OS. Ehkä se ois voinu mennä vaikka flässinä, sellasta perustyöstöä reilu kakskyt metriä. Hyvää kalikkaa ja krimppiä. Tossa kuvassa näkyy keskellä UIAA 9(-) =7b linja. Varsin pientä listaa pienellä hänkillä. Sellanen vanha teknolinja, jonka joku kävi vapauttamassa.
Toinen matkamuisto lähti Lorsbachilta, 6b os. Kattelin oikein, että alussa pari pokettia ja hätänen jalitsu. Jälleen, jos rehellisiä ollaan, ni Suomen karkea graniitti verottaisi ainakin yhden kirjaimen pois.. grrrrrouuuuhmomnom-omnom-omnom-omnom.. on se elämä vaan ankaraa täällä jäisten järvien maassa.. sinänsä, kolikon kirkkaalla puolella on, että kun pohjolassa kiipeää jotain, niin voi olla varma, että greidi on taattu. Pistää miettimään onko lapissa tässäkin lisä? Tämä täytyykin selvittää jossain vaiheessa.
Katoha tota kuvaa, siinä jätkä polkee.. Tossa tulee sellanen juttu vastaan, että pultit jatkuu vasemmalle, mutta reitti suoraan ylös topon mukaan ja ilman pultteja. Rohkeasti vaan vielä se puuttuva kymmenen metriä.. ja ilmeisesti reitti meni kun täällä siitä kirjoitellaan.
No sitä saa mitä tilaa, onneks on tullut joskus sooloiltua nelosta, että tietää mihin on sotkeutumassa. Myönnän, että ainakin kerran kävi mielessä, että boy on himassa venailemassa. fak. Ja kaks kertaa kävi mielessä, että miks ei omegapacci roiku valjaissa.
Bonuksena oli alhaalla varmistaja, joka oli sen verran chilli, ettei varmasti olis juossut puskaan, jos ote olis räjähtänyt. Entinen louhos nääs. Andi vaan huuteli, "you cant fall from there.. just go."
Sillä jätkällä oli muuten ihan super-ylikontrolli jokaisessa muuvissa minkä se teki, onhan se ihan kivaa katsottavaa, mutta oliko se tehokasta saksalaista lähettämistä, enpä usko. Lähes viiskymppinen kaiffari, sen sormet ois voinu kuuluu huuberille.
Lorsbachilla ruuhkaa. Voisin itteki käydä toiste siellä.
Berliinissä oli muovista kattoa mitä liidata, jos broilerit vaan sietää saksalaisen dietin. Dietistä puheenollen; nyt kun on kotiuduttu olut-makkaramaasta terveenä ja entistä elinvoimaisempana, niin pistää miettimään miten paljon tästä vähähiilarikuviosta on todellista hyötyä. Vai kusetetaanko meitä? Ihan hyvin mulla kränkkäys tänäänkin lähti Pasilan keivillä. Eikä tarvii painoliivejä ihan heti.
On vähäistä ollut kiipeily. Ehkä olisi parasta jättää
kokonaan menemättä hallille, kuin käydä kerran kahteen viikkoon. 
Jos en nyt ihan väärin muista, kränkkäsin Äl-Seiskalla, yhden kivan ja toista en päässy. Loppu olikin melko shaissee. Greidistä vaikee sanoo, kun toisessa oli vihree teippi ja toisessa sininen..
