10.11.2012

Kukkia vaimolle

ja mulle 6b+ flässi. Näin se menee. Oma hallienkka syntyi sinisellä reitillä, jota olin zuumaillut pari kolme kertaa, että sain tarpeeksi betaa. Huukki ja kulma epäilyttivät hieman, mutta sieltähän paljastui erinomaisesti rakennettu loppuhuipennus. Väistämättä viis tähteä reitille kokonaisuutena.

Olin niin fiiliksissä tästä lähetyksestä, että kävin kaupasta itselleni kalj,.. karkkia ja vaimolle kukkia. Katsos, kiipeilyhulluus kuormittaa perhettä ja parisuhdetta ihan samalla lailla kuin mikä muu tahansa harrastushulluus. Toiset veneilee, golfaa, koirastaa, ratsastaa, kalastaa, ampuu, ja niin, sit yhet  krimppaa. Puhumattakaan hyönteis- tai lintubongaajista. Terveisiä vaan Hannulle.

Koen, että jos reenit tai kiipeily menee edes jollakin tavalla eteenpäin, siitä voi palkita myös kumppania, joka sillä aikaa kun ukko hikoilee, pitää laumasta huolta. Eli osittain tää on mussukan ansiota myös, kiitos sulle. Kiitos, että voin tästä vähästä yhteisestä ajasta mitä meillä nykyisin on käyttää myös krimppaamiseen. Lupaan ostaa lisää kukkia jatkossakin, kun onnistumisia tulee. Kiipeily on tiimityötä myös himassa.

No, lauantai sit. Aamuhetki pojan kanssa: puolivuotias pikku kundi on isukin sylkyssä ja vetää pitkiä siivuja pienestä maitopullosta ja iskä puolestaan hörii kuumaa kahvia lyhkäsin välein. Molemmat ollaan ihan hiljaa ja katotaan ikkunasta, kun harmaa pilvimatto valuu loppumattomana Meilahden yli. Vasta kolmen aikoihin pitäisi alkaa sataa, joten eipä kiirettä.

Kävimme kolmistaan päivärullailulla Töölön suunnalla. Ohimennen tuli huomattua, että Paavon kämpän verhot olivat visusti kiinni, joten en enää yrittänyt ravistaa miestä hereille kännykän värinähälyttimen voimin. Yhä oli kuivaa, joten eipä tässä vieläkään kiirettä.

Takas kotiin vuolemaan herkulliset voikkarit.. ei kait tässä kiirettä. Poikakin sai maitopaukun, tietysti sylkyssä.

Rouvan palattua kauppakierrokselta pädi selkään ja kadulle.. sataa, niinpä tietysti. Ghounalaan siis.

4 kommenttia:

  1. ONNITTELUT!!
    Mua kiinnostaa myös tuo sininen sekä vieressä oleva oranssi.Olen niitä tässä pari viikkoa tsiikallut..ehkä voisi ensi viikolla uskaltaa kokeilla.

    VastaaPoista
  2. Onnea vaan Aki! :) Jätkällä sitten syöminen ei tosiaan haittaa menoa, asiaa!

    Tapani

    VastaaPoista
  3. Kiitokset!
    Aineenvaihdunta pysyy vauhdissa safkaa vetämällä. Miksi pihistää kaloreista, jos harjoittelustimuluskaan ei ole kohdallaan? Siinä voi tietämättään tehdä kaksi virhettä kerralla. Kokeilen pitää painoa plussalla talven ajan, että rakennusaineet eivät lopu kesken. Jotenkin vaikee uskoa, että kehitys on pelkästään painosta kiinni, jos on muuten perusterve.

    Pienet läskit lisää absoluuttista voimaa, mutta vähentää relatiivista. Relatiivista voimaa voi paikata mm. tekniikalla, liidistrategialla, kestävyydellä, kokemuksella, tuurilla ja kylmillä hermoilla. Siks pikku laardit ei pitäis liidihommia vaikeuttaa niin paljon kun boulderia. Kun pikku fläsäkerros sulaa pois, jäljelle jää kovempaan työhön hermottuneet isommat lihakset. Sitten voi mennä eteenpäin, tai vaikkapa biitsille.

    Viimeiseen kahteen viikkoon tuli liidattua yhteensä 8 reittiä hintaan euro per liidi. Aika vähäistä on ollut ja tulee olemaan vielä jonkun aikaa, mut eipä tuo haittaa. Jokainen liidi on arvokas.

    VastaaPoista
  4. Totta turiset! Ei se laihduttaminen välttämättä ole missään muotoa hyväksi terveydelle tai kehitykselle silloin kun on treenikausi päällä. Ja treenaaminen ei myöskään ole vuoden maksimituloksen hakemista, vaan maksimin kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Painosta pääsee eroon ennen kuin yrittää sitä vuoden parasta. Ja kuten sanoit, pieni lisäpaino pakottaa keskittymään vaikkapa tekniikkaan tai hermoihin vähän enemmän, eli voi olla siinä mielessä ihan hyväksikin.

    Mulle tosin olisi hyväksi vielä hävittää vähän lisää, kun lisäpaino ei ole pientä suhteessa siihen mitä sen pitäis olla.

    Tapani

    VastaaPoista