Yk:lla metrejä lisää siihen perään. Klipit eivät okseta enää niin paljoa, päin vastoin, otteet tuntuvat kasvavan joka viikko. Hyvin fiiliksin voi ottaa kymmenisen päivää taukoa.
26.3.2013
blondi
Lämppäri oli lyhyt, joten oli kerrankin voimia doggailla köysi ylös kolmella breikillä. Hämmästyin.
Yk:lla metrejä lisää siihen perään. Klipit eivät okseta enää niin paljoa, päin vastoin, otteet tuntuvat kasvavan joka viikko. Hyvin fiiliksin voi ottaa kymmenisen päivää taukoa.
Yk:lla metrejä lisää siihen perään. Klipit eivät okseta enää niin paljoa, päin vastoin, otteet tuntuvat kasvavan joka viikko. Hyvin fiiliksin voi ottaa kymmenisen päivää taukoa.
23.3.2013
projektio
En myönnä varsinaisesti projektoivani mitään tällä hetkellä. Silti palaan jokaisen session lopuksi aina samalle otejanalle, vaikka ympärillä on mistä valita. Hyvälle reitille on mukava palata ja joka kerta se on tuntunut helpommalta. En ota paineita, meininki on ollut melko väsynyttä. Seliseli.
Pitäisi boulderoida, pitäisi campustella, pitäisi laudoittaa sormia ja pitäisi tehdä fitnessiä ja olla syömättä. Äääh. Ei, ei. Ku miun pitää seuloa ja omaksua se beetta, jolla ankkurit siirtyy nenän eteen. Pitää pohtia miten kiivetä mahdollisimman taloudellisesti ja mitä osatekijää tartteis vahvistaa minimimäärä. Viime kerran jälkeen tajusin, että kolme klippiä tulisi mahdollisesti peräkkäin oikealle kädelle, epäreilua. Tolla havainnolla saattaa olla jotain merkitystä. Onko mahdollista klipata aiemmin, ristiin, saako huukista apua, pokettiin knee droppi.. onhan niitä vaihtoehtoja. Tai sit puuskuttaa läpi.
Hienointa köysittelyssä on se, kun monimutkainen vyyhti aukeaa hiljalleen. Niin on käymässä jälleen ja se pitää motivaation ainakin kohtalaisena. Kerta kerralta reitin oppiminen käy nopeammin, onneksi. Onko heikko lenkki käsivarret, core, yläselkä, hapenotto, tasapaino, tossut, harjoittelun määrä/laatu vai motivaatio? Vai sit muuten vaan hanuroi seinällä? Ei osaa? Väärä reitti?
Pitäisi boulderoida, pitäisi campustella, pitäisi laudoittaa sormia ja pitäisi tehdä fitnessiä ja olla syömättä. Äääh. Ei, ei. Ku miun pitää seuloa ja omaksua se beetta, jolla ankkurit siirtyy nenän eteen. Pitää pohtia miten kiivetä mahdollisimman taloudellisesti ja mitä osatekijää tartteis vahvistaa minimimäärä. Viime kerran jälkeen tajusin, että kolme klippiä tulisi mahdollisesti peräkkäin oikealle kädelle, epäreilua. Tolla havainnolla saattaa olla jotain merkitystä. Onko mahdollista klipata aiemmin, ristiin, saako huukista apua, pokettiin knee droppi.. onhan niitä vaihtoehtoja. Tai sit puuskuttaa läpi.
Hienointa köysittelyssä on se, kun monimutkainen vyyhti aukeaa hiljalleen. Niin on käymässä jälleen ja se pitää motivaation ainakin kohtalaisena. Kerta kerralta reitin oppiminen käy nopeammin, onneksi. Onko heikko lenkki käsivarret, core, yläselkä, hapenotto, tasapaino, tossut, harjoittelun määrä/laatu vai motivaatio? Vai sit muuten vaan hanuroi seinällä? Ei osaa? Väärä reitti?
17.3.2013
hellä puristus
Mussutin berliininmunkin viimeistä palaa alas ja katselin yläparvelta, kun mies teki yhdellä kädellä parit planchet pilarin päällä.
Cirque Soleil. Kohtalaisen vahvoja jätkiä ja venyviä mimmejä.
Kolmen - neljän viikon breikki tuhosi kiipeilykondiksen, mutta samassa ajassa sain sen takaisin, tosin pienten korkojen kera. Poljento on kohtalaisen hyvä, mutta vielä tarttee hikoilla.
Kiipeilyn parhaita puolia on jälleen ollut nöyryyden opettelu. Tuntui ilkeältä saada nekkuun kuusbeeltä.. auts. Totta kai heti syytin aligreidausta.
Tässä muutama havainto viimeisiltä viikoilta:
1) Harjoitteluaika on ollut ja tulee olemaan kortilla. Hallille pitää pomppia univelkaisena silmäpussieläimenä. Mieluummin menisin tuhtien unien jälkeen, jolloin olo tuntuisi kymmenen vuotta nuoremmalta ja liidaisin viisi päivää putkeen.
2) Staminaa tuntuu olevan, joten parempi käyttää vähäinen aika yhtä pykälää vaikeammilla reiteillä. Terävä kärki puuttuu, joten sitä pitää hioa.
3) Muuvit menee lähes poikkeuksetta, klippaus ei.
4) Jääkaapinkahvalla sheikkaaminen ainoastaan lisää pumppia.
5) Bloggaaminen tuntuu varsin turhalta, kun on muutakin tekemistä.
6) Trampoliini vois olla seuraava kokeilu. Ilmavaa. Sirkuksen pojat näytti meinaan miten pomppu lähtee.
7a) purista hellästi
8) kevät tulee, kevät tulee ja boulderit alkaa kukkimaan!
Kuten kuvasta näkyy. Antin suuri luuta on pyyhkinyt pitkin seinää ja hommelit meni uusiksi. Onneksi Salmisaaren herrat tietävät miten järjestellä huonekalut uudelleen.
Voemaa. Sille ois käyttöä.
Cirque Soleil. Kohtalaisen vahvoja jätkiä ja venyviä mimmejä.
Kolmen - neljän viikon breikki tuhosi kiipeilykondiksen, mutta samassa ajassa sain sen takaisin, tosin pienten korkojen kera. Poljento on kohtalaisen hyvä, mutta vielä tarttee hikoilla.
Kiipeilyn parhaita puolia on jälleen ollut nöyryyden opettelu. Tuntui ilkeältä saada nekkuun kuusbeeltä.. auts. Totta kai heti syytin aligreidausta.
Tässä muutama havainto viimeisiltä viikoilta:
1) Harjoitteluaika on ollut ja tulee olemaan kortilla. Hallille pitää pomppia univelkaisena silmäpussieläimenä. Mieluummin menisin tuhtien unien jälkeen, jolloin olo tuntuisi kymmenen vuotta nuoremmalta ja liidaisin viisi päivää putkeen.
2) Staminaa tuntuu olevan, joten parempi käyttää vähäinen aika yhtä pykälää vaikeammilla reiteillä. Terävä kärki puuttuu, joten sitä pitää hioa.
3) Muuvit menee lähes poikkeuksetta, klippaus ei.
4) Jääkaapinkahvalla sheikkaaminen ainoastaan lisää pumppia.
5) Bloggaaminen tuntuu varsin turhalta, kun on muutakin tekemistä.
6) Trampoliini vois olla seuraava kokeilu. Ilmavaa. Sirkuksen pojat näytti meinaan miten pomppu lähtee.
7a) purista hellästi
8) kevät tulee, kevät tulee ja boulderit alkaa kukkimaan!
Kuten kuvasta näkyy. Antin suuri luuta on pyyhkinyt pitkin seinää ja hommelit meni uusiksi. Onneksi Salmisaaren herrat tietävät miten järjestellä huonekalut uudelleen.
Voemaa. Sille ois käyttöä.
Tunnisteet:
projecting,
Rope Climbing,
Salmisaari,
Training,
training program
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)