Joulu

Joulu on vuoden parasta bulkkausaikaa. Konvehtia, torttua, kinkkua ja sahtia tulee joka suunnalta. No mikäs sen parempaa! Antaa ruuan ja herkullisten juomien valua alas vaikka sormilauta tuntuu vaikeemmalta päivä päivältä!

Mun kiipeilyvuosi oli melko vaihteleva. Alkuvuosi hyvin kiireistä, ei paljoo reenailtu, mutta kesäkuusta talven tuloon asti pysty reenailee todella hyvin ja kiivettyä tuli enemmän varmaan ku minään muuna vuonna. Ehkä jopa pikkasen tuli kehityttyä, varmuutta ja itseluottamusta tuli kohisten. Mut joo, oli kyllä kova duuni päästä jotekin ees samaan tasoon ku josku 5vuotta sitten. Yhessä vaiheessa sormet oli paketissa ja loppuvuotta kohden nakkien muumioituminen lisäänty, mutta siis, sehän tarkottaa vaan sitä, että kiivetty on. Myös blogia tuli skriivattua ihan mukavasti tänä vuonna.

Vuoden viimeset  reenit-reenit vedettiin Alvaron kanssa Salmisaaressa. Jätkä näytti mallia miten sturtsireenit pitää hoitaa tulemalla köyteen jokasella jatkolla viidennestä ylöspäin. Kokeilin samaa itse. Jes, on muute hyvä ja hauska tapa pomppia köydessä. Liidailin menee kutosta siinä liidiseinällä, joka on pikkasen päällekaatuva, ja tulin yhtäsoittoa kaheksan kertaa köyteen. Tollasia 3metrin perusräpsyjä. Toimii.

Kun vakioreitit oli gradehuntattu, ni siinä iltakasin aikoihin kattelin,että tossa vois olla hyvä kutonen. Peten tekemä valkonen reitti. No, diiseli oli saanut jo pari tuntia kierroksia, paikat lämpimänä, joten kokeilin ja tykkäsin. Siitä tuli tosi hyvät fiilikset. 

Ok, no, sanon suoraan, että kiksit siitä sai. Ihan sikahyvä reitti. Muistelin omia kirjotuksia viikon takaa, että välillä on hyvä antaa ittelleen siimaa ja lupa hyvistä fiiliksistä. Näin tein. Vaikka tarkotus oli jäähytellä, doggailinkin 6c:n, yllätin itteni taas. Tsiisös! Helpostihan se meni. Sillälailla BOY!

Talven kiipeilybreikki alko siis parhaalla mahdollisella tavalla. Ei malta oottaa, että saa uuden hyvän reitin kloussattua, kun pääsee takas kehään. Viikko kolme viikkoo siinä menee. Forkut ei oo koskaan ollu näin tiukassa kunnossa, ehkä se johtuu just siitä, että kesällä oli ihan kamalaa rääkkiä. Siis ihan kamalaa broilerointia. Tässä ei puutu mitään muuta ku enää se terävän kärjen hiominen. Pumppis ja openhand on aina ollu mun juttu.

Reenien jälkeen nappasin  fiilistelykuvan "oteperspektiivistä", ja itse asiassa nyt huomasin, että hei, toi alkuosan otehan on rikki! Siinä on tollanen minor-rusahdus.

Toivotetaan lopuksi kaikille bloggaajille ja blogin lukijoille oikein mukavat joulupyhät!

Lisäksi joulubonuksena tein oman blogilistauksen
http://pure8a.blogspot.com/p/twelve-pack.html
Lisäilen siihen blogeja jatkossa.

Christmas, the best time of the year to eat limitless.

Better to eat, so you have energy to climb more next year than last year. Fuel is important, but quickly eaten burns fast away, yeah!

My climbing year was versatile. Until July it was hard to find time for climbing, but then it really began and got better and better only. Now I am in a new phase facing  new possibilities and challenges. Nevertheless I am very optimistic that the trend will be up and higher in numbers and volume.

My last training this year was in Salmisaari with Alvaro. He showed me the way to fall in every quickdraw. He is training falling to get a strong lead-head, so I was more than happy to share this. I took his example seriously and went down like a bomber at least 8 times in a row, voluntarily falling on every bolt. Basic falls, nothing extended or slacked, only 3meters. Alvaro softened the falls really well, thanks man, good job! It was fun dude! Good training.

After leading three sixers, it was either time to go home, ooooooor try one white-hold-of-a-temptation. Of course you climb, as long as you can open your fist to grab something. Hangdogged this 6c, to my surprise quite easily. The perfect way to end season and to start winter rest.

Winter rest, what does it actually mean?

I comprehend it so that I take total freedom to cool down or do what ever sport and or activity I feel like. Three evenings or more climbing per week is a lot of time invested, all the time, month to month.

There are so many things in the world of sports that are worth of trying. As long as I keep on trying new things and try to do something new to me, I feel like living. Doing same thing over and over and over and over, can get a bit booooooring, no? climbingclimbingclimbingclimbingclimbingclimbingclimbingclimbing

No, I am not unmotivated, it is time to savour.

All life experience is basicly usable in climbing. Climbing is problem solving at it's best and this experience doesn't come only from the books.

Every time you try something new, you also learn something new about yourself. Important. The moment you stop searching, the moment you loose the courage to give it a go, the moment you quit learning, that is the second you became one simple old fart. I mean, it's ok to be a fart, but you know, who likes farts? Try, and if you don't like it, try something else. I tried climbing and got stuck to it. Also tried golf, horse riding, bowling, kung-fu, zumba etc, but so far climbing is the bread.

It's the small difference between sending season and off season.

You actually get better when you rest, remember. And the body knows, when it has rested enough. Body and mind are aware, that next training season will come sooner or later. For this I like to use the metaphor of a bucket.

You are a bucket. Think. A bucket.

The things that you personally carry are inside the bucket, mental and physical.

First you have to empty the bucket before you can stuff it again, right?

The less you have extra inside that bucket of yours, the more there is room for training climbing and sending routes. Off-time is emptying and at the same time filling it. Magical.

I wish peaceful Christmas holidays to all blog readers and writers!

The picture is from yesterday Turku Christmas Peace declaration. Have fun and BULK AWAY!

PS. Added the bloglist, have a look:
http://pure8a.blogspot.com/p/twelve-pack.html