Pasilassa on tehty vaikka mitä. Nägöjään oon ollu pitkään poissa geiviltä. Hienoa, että hyvä muuttuu paremmaksi. Arkinen boulderin kuvaaminen on jotenkin niin tärkeää. Tää on meidän (tai monen) elämää, kipua ja iloa tässä tänään tällä hetkellä. Turhautumista ja toivoa, onnellisuutta. Yksi liike, otteiden välinen etäisyys ja siinä on koko maailma. Joskus se yksi liike on jotain jota ei koskaan unohda. Se täydellinen muoto, se ote, se miten se ottaa haltuunsa. Kyllähän se opettaa, jos malttaa oppia, se vie aikaa. Kaiken ajan kaiken aikaa.
Kalymnoksella oli lämmintä. Oikeastaan viikossa ehti ainoastaan tajuamaan, että siinä paikassa on jotain hyvin hyvin erikoista, otteiden meri tähtitaivaan alla. Isolla Rotalla käytiin nykimässä Ceetä, tsiisös mikä kokemus. Laittelen sitten joulukalenteriin koostetta. Malttakaa siihen asti. 300mm raksutti varsin hyvää tulosta.
Kiinnitin huomiota, että matka DWS:lle olis ollu täydellinen raidi lonkkarille.. Suunto vinkkasi, että 350m verttiä alamäkeen, niissä maisemissa. Loppu 70korkeusmetriä loivaa rullailua rantaan asti ihan ookoo pinnoitteella. dääm.
kutsuu luokseen.
Illat pimenevät. Herra Lumen "one thousand" ladataan ja painutaan mettään hohtaville syyskitkoille. Treeni-ikkuna alkaa aukeamaan. Triathlon on listalla.
Öbaut kuukaus sitte eka YH-riathlonitestaus meni suurin piirtein näin: pyörä 7km, uinti 500m ja juoksu 2km. Kundi oli mukana. Ei varmaan tarttee erikseen sanoo, että juoksu oli tuskaa saunan jälkeen.
oisko tässä pätevää reenimusaa?
Tai tässä
Good job Anssi!
Ei muuta, mutta tuo mäki lonkkarille.... Whouu... Maistuisi.
VastaaPoista