Riistavuori

Todennäköisyys sille, että kiipeilyaikaikkuna, sääikkuna ja fiilis-ikkuna sattuvat päällekäin on harvinaista. Oliko valoisaa? No mitäpä luulet, jos töistä lähtee vasta puolikuudelta. Otsalamppujen valokeilat valaisivat Riistavuoren laadukasta kiveä miedoin välkähdyksin. Ainiin, unohdin mainita, että seuraavana aamuna maa oli valkeana. Eipä olisi voinut sattua paremmin. Tässä oli siis kaksinkertainen sääikkuna!! Oikee lottovoitto. Erona rahalliseen ja kiipeilylliseen lottovoittoon oli etten pomppinut ilosta, koska muistin samalla lumivalkoisella hetkellä, että autossa on yhä kesärenkaat alla. Todellinen lottovoittaja olis menny rehvakkaasti duuniin jollain Tallink helikopterilla.

Me lähdettiin viime viikolla ulkoilemaan kaikin puolin aika kevein varustein ja jossain vaiheessa tuli pitkiä kalsuja ikävä. Pakkasta oli Sepon mukaan öbaut 2,5 celsiusta. Ja se kitka, se kitka. Ihan sama mihin kohtaa käden läpsäisi ni se pysy siinä. Riitti, kunha vaan painoi jotain röpöä vasten tarpeeks lujaa. Oli siistiä, super siistiä, supersuper siistiä. Tunnelman luomiseksi otin jopa kaksi kynttilää mukaan keittiökaapista. Ne tuli vastaan säkällä, kun etsin otsalamppuun lippaan täytettä. Eniveis, annoin Old Skoolille (Lue: keskiajalle) mahdollisuuden. Ei ollut aiempaa expaa kynttilöistä bouldereilla muttamutta, kuten arvelinkin, kynttilän valo on pehmeää ja näytti sopivan näihin setteihin, vaikka jätkät vittuilivatkin, että nyt menee romanttisen puolelle. Sanotaanko näin, että kaikki valo tuli tarpeeseen ja vittuilu loppu siihen.

Kyllähän mie ainakin osittain tiesin mihin oltiin ryhtymässä, talviboulderointi on tuttua, mutta että näin siistiä! Valoa oli juuri ja juuri riittävästi. Yhekskyt pinnaa ruuduista mitä kuvasin (videota) on mustaa, muistan ajatelleeni, että kyllähän sieltä kohinasta saa jotain kalasteltua, mutta eipä onnistunu. Kännykkä ei ihan kaikkeen taivu, mutta tarpeeksi (lue: ääniraita).

Pari havaintoa. Tähän aikaan vuodesta tarvii hyvät kengät sukkineen sekä boulderiin että värjöttelyyn. Jos lähet ens viikolla kolmeks-neljäks tunniks mettään viettämään laatuaikaa frendien kanssa ilman villasukkia, lämpökerrosta, kahta takkia, hoodieta, myssyä, saappaita ja tumppuja; you are going to have cold time.

Riistavuori tuntu melko rauhallisesti greidatulta, mutta laatu varsin hyvältä. Kävelin jonku 6a:n kylmiltään ylös varusteina: T-paita, poolo, inttipaita, huppari, softshelli, untsikka. Sit otin untsikan pois ja kiipesin sen uudelleen pari kertaa. Että jos numeroista tykkää ja haluu ekan kutosen kiivetä ni: thats the place to be. Ilmeisesti vielä seisomalähtönä. Itse pelasin varman päälle nostamalla hanurini arvokkaasti pädiltä.
Hänkki 6c meni 15minuutin yrkkäilyn jälkeen, siihen oli hyvä lopettaa ilta täysissä fiiliksissä, vaikka tuntu softilta. Ai mistä tiedän mikä on softia? Olen tässä tietoisesti pitänyt kalorit överi plussalla ja lihottanut, köhöm, käsivarsia. Vetänyt kaikkea mahdollista mättöä alas, ottanut iisisti ja paino tuntuu nousevan ihan hyvin. Vaakaa en ole käyttänyt tähän analyysiin, ihan vaan sormilautoja, jotka tuntuvat melko heviltä shitiltä. Mutta sit 6c, helposti. Hei kamoon jätkät, oikeesti! Tässä kaavassa on jotain pielessä?? Varmaan ohitin jonkun pakollisen krimpin.. Suattaa olla, että absoluuttista voimaa on tullut hieman lisää, kenties, mutta vain relatiivisen voiman kustannuksella. Jos voemoo on, mitäs sitä paskoissa otteissa killumaan.

Tänään ajeltiin Porvoosta Bilteman kautta himaan. Varustelukierros nääs. Pitää saada noihin ruutuihin hieman lisää valoa ensi kertaa ajatellen. Kyllähän se valo lisää myös turvallisuutta. Oikeestaan oon pitkästä aikaa innostunut tästä ledijutusta, niigö oikeesti innostunut. Kroppa sanoo: no tänksit muoville *Kyllä ulkona pystyy kiipee. Pohjoisen pimeä graniitti on eksoottista. Vähäku tummaa suklaata.

Massaa on. Pysyy terveenä ku mättää safkaa.

Kuvat: Töölön prinssi, JF, P-A.
OJ, cheers ½, oot kova jätkä. Respectit sun suuntaan, oot paras jäbä ja koko ajan ihan fiiliksissä.
@Tapsa, oli mukava jutella & kirjoituksiasi odotellen. Vai onko sulta kirja tulossa?